Kaksi(ko?) päivää jäljellä

2014 syksyllä alkoi 3,5 vuoden opiskelu taival. Pääsin tuolloin varasijalta opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Ensimmäinen ajatus oli maailman suurin ilo, hyvä ettei itku päässyt. Sitten piti keksiä tekemistä, kun yhden viikon kesäloma muuttui 4 viikon lomaksi. Hirveän suuri ongelma, eikös?

No, nyt sitten on vihdoin koittanut syksy 2017. Tätä on odotettu kauan, valmistumisen aika. Eikä tämä loppu viimeksi mitenkään yksinkertainen syksy ole ollut. Puhumattakaan edeltävistä kolmesta vuodesta.

Mitä se sitten on sisältänyt? Miljoona ja sata yksi itsenäistä ja ryhmätyötä, kymmenkunta harjoittelua, joista kaksi Shanghaissa ja opinnäytetyö. Puhumattakaan henkilökohtaisesta elämästä. 4 muuttoa, yksi ero, talon rakennusta, yritystoimintaa, yötyö ja mitä muuta. :D

J sitten se kauan odotettu valmistumis syksy. Se on ollut tietyllä tavalla helvetillinen. Mieletön stressi tenttien ja erityisesti lääkelaskujen kanssa. Puhumattakaan siitä talon rakennusprojektista. Siihen on mahtunut 3 migreeni päivää, joista yksi sisälsi sairaalareissun, mutta hengissä ollaan ainakin vielä.

Mutta nyt sitten ollaan tosiaan siinä tilanteessa, että koulua on kaksi päivää jäljellä. Marraskuun loppuun mennessä sen pitäisi olla siinä. Opintopisteet on kasassa, kun harjoittelu vain menisi läpi. Siihen on matkaa ne kaksi vuoroa harjoittelussa ja ohjaajien siunaus. Tunne on mahtava, suurin tunne on varmaankin helpotus, erityisesti niiden lääkelasku jännittämisien jälkeen. Mutta onhan se mieletön fiilis päästä työelämään ja saada ensimmäinen oikea ammatti.

Kuva koulun ekoilta taitopajatunneilta  :)

Viittä vaille valmis sairaan(hyvä)hoitaja <3

Kuvien perusteella selfien otto taidot ei ole kummoisesti parantuneet, mutta ainakin yhtä hymyilevänä olen näisden vuosien aikana säilynyt :D

Tämän kirjoituksen myötä toivotan onnea kaikille joulun molemmin puolin koulunsa päättäville! Olette juhlanne ansainnut. xoxo 

Kommentit