Vastoinkäymisiä

Kun nyt pääsin kirjoittamisen makuun, ja erityisesti uppoutumaan sen talon rakentamisen riemuihin niin jatketaan nyt sitten loppuun asti :)

Me siis saatiin lattiavalu joskus elokuun puolen välin maissa. Ja sen jälkeen alkoi tossissaan se meidän osuus rakentamisesta. Ensin opeteltiin tekemään väliseinä rungot, sitten levyttämään, villottamaan, levyttämään katot. Mieheni opetteli muuraamaan, pesuhuoneen seinät tulivat siis kivestä.

Ensimmäinen seinä

Seinät tasoitusta ja maalausta vaille valmiit

Näiden parissa puuhaillessa sitä sitten hurahtikin syksy rattoisasti. Välillä kävi LVI ja sähköasentajat laittelemassa putkia ja piuhoja. Ja kyllä niitä muuten tulikin, tuntui ettei mitään villoja tarvitse eristeeksi ollenkaan, kun niitä johtoja meni ristiin ja rastiin niin paljon. :D

Alkuvuodesta, tammi- helmikuussa me sitten päästiin tekemään pintatöitä, tasoittamaan seiniä, maalaamaan, laatoittamaan seiniä. Vaikutti siltä että päästään hyvinkin muuttamaan helmikuun lopulla, kunnes sitten alkoi se vaihe jota ainakin minä olin pelännyt, vastoinkäymiset.

Makuuhuoneen seinä sai kokea luovuuden puuskan :D

Kun seinät oli hyvin pitkälti valmiit, olisi ollut luonnollisesti lattioiden vuoro. Mutta ennen laatoitusta piti tehdä kosteusmittaus, ja kuten voitte jo arvata niin eihän se ollut lähellekään kuiva.

Periaatteessa betonin pitäisi kuivaa noin 1cm/vko. Meidän valun paksuus oli keskimäärin 10cm, eli 10 viikkoa olisi pitänyt riittää. Ja meillä lattia oli kuivanut puolisen vuotta, mutta ei se aina mene niin kuin oppikirjoissa. No, onni onnettomuudessa, että ongelma oli vain märkätiloissa. Muualle päästiin jo lattioita tekemään. Ja siinä vaiheessa, kun olohuone, keittiö, eteinen oli laatoitettu olikin märkätilatkin kuivat. Eli eipä tuosta asiasta koitunut muuta kuin järjetön ketutus ja muutama harmaa hius.

Pesua vaille, mutta silti, valmis olohuoneen lattia

Seuraava asia joka meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia oli ulko-ovi. Tajuttiin noin 4 viikkoa ennen kuin suunniteltu muutto piti olla, ettei olla tilattu vielä koko ovea. Talotoimittajalta annettiin arvio, että vähintään 5 viikkoa menee ja tokihan tuolloin oli talven kovimmat pakkaset. Yritä siinä sitten saada valu kuivamaan, kun talon lämpötilaa ei meinata millään saada pysymään optimissa.

Onneksi tästäkin selvittiin, ovi tuli noin 4 viikossa. Mutta kuinka ollakaan, eihän se ovi ollut lähimainkaan selvinnyt kuljetuksesta vaurioitta. Sellaiset kolhut sekä ovessa että karmeissa ettei niitä millään pakkelilla ja maalilla olisi saanut korjattua. No, eikun tekemään reklamaatiota. Uusi ovi tuli lopulta pari viikkoa sitten.

Viimeisin hermoja koetteleva asia oli sitten hiukan pidemmälle vaikuttava asia, sähkötyöt. Siinä vaiheessa, kun sähkömies aloitti kytkemään pistorasioita ja valoja kävi ilmi, että vähän sieltä sun täältä puuttui johdon pätkiä. Ja näiden virheiden korjaamiseen, sitten meni aikaa ja evästä itse kultakin. Kaikki ongelmat kuitenkin saatiin tavalla tai toisella ratkaistua, ja nythän ei enää työmaavaloja ole tarvittu useampaan viikkoon, vaan ihan omilla led spoteilla mennään. :)

Tuskin koskaan tällaiset omakotitalo projektit sujuu ongelmitta, mutta itseä alkoi stressaamaan, kun rakennusaikataulu vain venyi ja venyi. Koko ajan tuli jotain joka hidastaa. Vaikka kaikki asiat loppu pelissä ratkesi kohtuu helposti ja jopa nopeasti, meinasi siinä usko loppua. Onneksi tilanteessa ei kuitenkaan tarvinnut olla yksin. Välillä joku irtiotto Kauppakadulla ja lepohetki Finnkinolla niin kummasti jaksaa taas. :)

Syksyllä kerkesi jopa rentoutumaan Suomen rajojen ulkopuolella

Todennäköisesti vielä yksi sepostus tulee tätä rakennus paatosta. Sitten vaihdetaan jo välillä aihetta. Joten palataan. *pus*